Julkaistu 28.11.2025

Vantaa-Seuran uudessa vuosikirjassa käsitellään historiallisen Helsingin pitäjän alueen tutkimuksia. Tutkimuksia esitellään laajalta alalta. Ajallisesti kirjassa liikutaan aina kivikaudelta nykyaikaan.

Vantaan historia on poikkeuksellisen hyvin dokumentoitua. Kaupungin historiatoimikunnan tuottama oma historiasarja täydentyi juuri Matti O. Hannikaisen sekä Eeva Kotiojan ja Anitra Komulaisen teoksilla 50 vuotta täyttäneestä kaupungista.

Kaupungin historiasarjaa täydentää 1960-luvun alusta ilmestynyt Vantaa-Seuran vuosikirja Helsingin pitäjä-Vantaa, josta ilmestyi nyt jo numero 58. ”Vuosikirjalla on hyvä maine ja hyviä kirjoittajia on helppo löytää”, kertoo vuosikirjan päätoimittajana toimiva Andreas Koivisto.

Laaja kirjoittajien joukko ja osaaminen näkyy vuoden 2026 vuosikirjan artikkelikattauksessa. Kirjoittajien joukossa on niin arkeologeja, arkkitehteja, historioitsijoita, valtiotieteilijöitä, toimittajia kuin kansatieteilijöitäkin. Kaikki tuovat oman asiantuntemuksensa kirjaan ja valaisevat paikkakunnan historiaa monesta eri näkökulmasta.

Myös maantieteellisesti vuosikirjassa liikutaan laajalla alueella. Artikkeleissa on esillä muun muassa Tikkurilan Vernissan rakennushistoria, Ylästön keskiaikainen autiotontti, Håkansbölen kartanon työväki, Martinlaakson rata, Pukinmäen nimistö, Jokiniemen kivikausi sekä paljon muuta.

Juhlavuosia viettävistä tahoista vuosikirjassa huomioidaan esimerkiksi 40 vuotta täyttävä kaupunginmuseo, kymmenenvuotias kehärata, 150 vuotta vanha Västersundom skola sekä 200-vuotias Kyrkoby skola.

Omat artikkelinsa ovat lisäksi saaneet jo kymmenen kertaa vietetty Helsingan keskiaikapäivä sekä vesijohtoliike Mönkkänen, jonka nykyinen toimitusjohtaja Mika Mönkkönen valittiin Vantaan yrittäjien toimesta vuoden yrittäjäksi vuonna 2024.

Historiaa hyödynnetään Vantaalla monin tavoin. Vantaa kasvaa kohisten ja joka puolella kaupunkia on jatkuvasti uusia kaavoituskohteita. Uusille alueille halutaan omia paikallisia leimoja. identiteettiä ei tarvitse luoda tyhjästä, kun ottaa paikan manneisyyden huomioon ja rakentaa sen päälle.

”Historiasta löytyy ammennettavaa. Menneisyyden päälle on hyvä rakentaa tulevaa. Historia luo vetovoimaa!”, sanoo Koivisto.