Monipuolista toimintaa Helsingin pitäjän kirkonkylässä

Vantaa-Seura on aina toiminut aktiivisesti pitäjän historiallisessa sydämessä, Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Kylän kehitys koetaan yhdistyksessä tärkeäksi. Järjestämme kirkonkylässä perinteikkäitä yhteislauluiltoja eli Myllyiltoja, joita edeltää aina Kirkonkylän kulttuurikävely.

Vuodesta 2016 alkaen yhdistys on järjestänyt kylässä Helsingan keskiaikapäivän yhteistyössä Tikkurilan seurakunnan kanssa. Helsingan keskiaikapäivä on pääkaupunkiseudun ainut vuosittainen keskiaikatapahtuma ja se on kasvanut yhdeksi Vantaan suosituimmista tapahtumista.

Kirkonkylässä on järjestetty myös joulumarkkinoita. Lue lisää Kirkonkylän tapahtumista Vantaa-Seuran tapahtumakalenterista.

Kirkonkylän kulttuurikävelyt

Helsingin pitäjän kirkonkylän opastetulla kiertokävelyllä eli kulttuurikävelyllä tutustutaan alueen historiaan ja kulttuurimaisemaan. Satoja vuosia sitten Kirkonkylä oli koko Helsingin alueen keskus. Vaikka kylä sijaitsee metropolin sykkeessä, on siellä säilynyt omaleimaisuus ja vanhan ajan henki.

Kulttuurikävelyitä on järjestetty kirkonkylässä vuodesta 1978 alkaen, ensin Vantan Opaskerhon voimin ja vuodesta 2001 alkaen Vantaa-Seuran voimin.

Opastettu kulttuurikävely lähtee kesäkeskiviikkoisin Kirkkoaukiolta, Pyhän Laurin kirkon portilta (os. Kirkkotie 45) klo 17.30. Lippu kierrokselle maksaa 10 €, eläkeläiset ja opiskelijat 8 €. Lapset (alle 15-v.) pääsevät ilmaiseksi muille kierroksille, paitsi lastenkierrokselle. Lasten oman kierroksen lippu maksaa 5 €. Kulttuurikävelyt ovat ilmaisia Vantaa-Seuran jäsenille. Kesäkuussa kierros päättyy aina Helsingin pitäjän kirkonkylän myllylle, jossa alkaa ohjelmallinen Myllyilta klo 18.30.

Osa kesän kulttuurikävelyistä teemoitetaan. Kirkonkylän kulttuurikävelyjen teemoja ovat mm. Puutarhaopastus, Sotamuistojen kirkonkylä, Poikkeusaikojen kirkonkylä, Sisällissota, Historian havinaa hautausmaalla, Kuninkaantie, Kirkonkylän talot ja pihat ja Kirkonkylän vahvat naiset.

Myllyillat

Ohjelmalliset Myllyillat kuuluvat Vantaan kesään. Myllyllä on laulettu jo vuodesta 1976 lähtien eri esiintyjien johdolla. Elokuussa 2011 tuli kuluneeksi 35 vuotta ensimmäisestä myllyillasta ja kesällä 2015 juhlittiin 500. iltaa myllyllä. Parhaimmillaan Myllyilloissa on käynyt tuhansia ihmisiä kesäkauden aikana. 1980-luvulla myös lasten myllyillat vakiintuivat osaksi Kirkonkylän kesää. Myllyillat lienevät Vantaan pisin yhtäjaksoinen kesätapahtuma.

Myllytoiminnan tukemiseksi ja myllyn kunnostuksen hyväksi jokaisessa Myllyillassa pidetään pienarpajaiset. Myllyiltoina myllytuvassa toimii kahvila. Ennen Myllyiltaa on muodostunut perinteeksi järjestää opastettu Kirkonkylän kulttuurikävely klo 17.30.

Myllyn historiaa

Helsingin pitäjän Kirkonkylän myllystä on säilynyt kirjallisia tietoja 1500-luvulta, mutta mylly lienee pyörinyt koskessa jo kylän alkuajoilta saakka. 1630-luvulla tehdyn myllyjen tarkastusluettelon mukaan Kirkonkylän mylly toimi vain syksyisin ja keväisin, samoin kuin vuonna 1710.

Kirkonkylän mylly on ollut koskimylly, jollainen pyöri vain suuressa koskessa. Koskimylly eli ratasmylly pyöri vaakasuoran akselinsa varassa. Tällainen mylly vaati enemmän koskivoimaa kuin pieni jalkamylly, joita käytettiin pienissä koskissa ja puroissa.

1600-luvun lopulla myllyssä pyöri kaksi kiviparia ja myllyn omistajina oli silloin 11 osakasta. Vanhimmassa säilyneessä kyläkartassa vuodelta 1699 on mylly selvästi merkitty ja myllyn yläpuolella oleva pelto tunnetaan Myllypelto-nimellä.

Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1707 myllyn mainitaan olleen autio, mutta se kunnostettiin pian ja sinne tuotettiin uudet myllynkivet Tukholmasta. Vuonna 1710 Kirkonkylän mylly oli Tikkurilan ohella pitäjän suurin osakasmylly, jonka osakkaina oli kylän 13 taloa.

Vuonna 1836 suoritettiin myllypadon ja kosken katselmus, koska myllylahko oli anonut lupaa saada muuttaa entinen kotitarvemylly kahdella kiviparilla varustetuksi tullimyllyksi. Vuonna 1838 Hänen Keisarillisella käskykirjeellään muutettiin Kirkonkylän mylly kahdella kiviparilla pyöriväksi tullimyllyksi, joka sai jauhaa naapureiden viljoja maksua vastaan. Jauhamisesta mylly joutui maksamaan tullimaksun. Myllyn tullimaksuksi määrättiin vuonna 1840 annetussa keisarillisessa kirjeessä seitsemän tynnyriä viljaa, josta puolet tuli olla ruista ja puolet ohraa. Tämän lisäksi myllyn tuli maksaa veroa runsaat kaksi tynnyriä. Vuonna 1841 todettiin, että mylly voisi jauhaa yhdellä kiviparilla vuoden ympäri ja molemmilla kivipareilla kahdeksan ja puoli kuukautta. Vuorokausikapasiteetti olisi kahdeksan tynnyriä toisella ja kuusi tynnyriä 25 kappaa toisella kiviparilla.

Vuonna 1919 myllyssä tehtiin suuria muutoksia, kun myllyyn asennettiin Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiön valmistama pystyturbiini, halkaisijaltaan 550 mm. Myllyssä lienee jo tätä ennen ollut yksi turbiini, mutta dokumentteja tästä ei ole olemassa.

Toukokuussa 1919 tilattiin A.B.Gottfr.Strömberg Oy:ltä 15 kW:n generaattori, jonka jaksoluku oli 50 ja jännite 220 /120 V. Helsingin pitäjän Kirkonkylän sähkölaitoksen asennustyöt aloitettiin samana vuonna ja 110 voltin jännitteellä oleva sähköverkosto valmistui vuoden lopulla. Ilmeisesti jouluna 1919 Kirkonkylässä paloi sähkövalo. Kirkonkylän sähkölaitos toimi aina vuoteen 1933 saakka, jolloin kylä liitettiin Malmin Sähkölaitoksen verkostoon.

Viime sotien jälkeen Kirkonkylän mylly eli vielä kerran nousukauttaan, kun yleinen säännöstely oli voimassa. Aamuisin saattoi myllytiellä olla pitkä hevosjono odottamassa jauhatusvuoroa. Viimeiset jauhot myllyssä jauhettiin vuonna 1965, jonka jälkeen mylly ympäristöineen alkoi käyttämättömänä rapistua. Oskar Liljestrandin ja Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistyksen ansioista myllyä ei kuitenkaan unohdettu, vaan 1970-luvulla aloitettiin myllyn kunnostus ja ympäristön siivoaminen sekä yhteiset lauluillat. Nykyään mylly patoineen kuuluu Kirkonkylän suojelualueeseen.

Lähde: Lauri Leppänen. Keisarillinen kirkonkylän tullimylly. Helsingin pitäjä 1988:88-96.

Myllyn kunnostus

Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyrakennuksen kunnostus ja ylläpito on keskeinen osa Vantaa-Seuran 60-vuotista historiaa. Myllyn luona on järjestetty kesäkeskiviikkoisin Myllyiltoja jo vuodesta 1976. Mylly on aikoinaan ollut Kirkonkylän talojen yhteisomistuksessa. Siellä on jauhettu viljaa vielä 1965 ja se on ollut myös sähköntuottaja Kirkonkylän taloille.

Vantaa-Seura on saanut Museovirastosta pienen avustuksen myllyn kunnostamiseen useana vuonna. Myllyn pohjarakenteita on uusittu ja koko myllyn rakenne on tuettu eli ”vedetty kasaan”, jotta se pysyy ”talona”. Yhdistyksen tavoitteena on saada myllyrakennus kuntoon, samoin kuin ympäristö. Myös myllyn peltikatto on uusittu.

Myllyn korjauksia ja sen ympäristön kehitystä jatketaan tulevina vuosina yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.