Uutiset

Kesän viimeinenkin myllyilta saatiin viettää aurinkoisissa tunnelmissa. Illan teemana oli Koulutieltä kylätielle. Vantaan Naislaulajat esiintyivät yhdessä Inkeri Simola-Isakssonin kanssa. Tilaisuus keräsi yleisöä n. 140 henkeä.

Illan arvonta oli poikkeuksellisen runsas: pääpalkintoja arvottiin kaksi ja vuosikirjojakin yhteensä viisi. Iltaan liittyi muutakin seremoniallisuutta kun Vantaan naislaulajat nimittivät Inkeri Simola-Isakssonin kunniajäsenekseen ja Vantaa-Seura luovutti myllykannut Inkerille kiitokseksi pitkästä yhteistyöstä myllyilloissa ja Senja Hakolle tulevan 50-vuotispäivän kunniaksi ja kiitokseksi pitkäaikaisesta ja yhä jatkuvasta työstä yhdistyksen hyväksi.

Kulttuurikävelylle tuli runsaasti väkeä. Tällä kertaa oppaita ja ryhmiä oli kaksi: perinteinen suomenkielinen kierros Anita Kyrklundin vetämänä sekä kaikkien aikojen ensimmäinen viittomakielinen kierroksemme Ritva Engblomin opastamana. Yhteensä kierroksilla oli n. 30 aikuista sekä muutama lapsi.

Lisätty 24.8.2010

Vantaa-Seura tarjoaa nyt myös viittomakielisille mahdollisuuden tutustua Helsingin pitäjän kirkonkylän ja kirkon historiaan. Kävelykierroksella käydään Pyhän Laurin kirkossa, kuullaan kirkon historiasta sekä uusista tutkimuksista kirkon iästä, tutustutaan hautausmaan muistomerkkeihin, kierretään Kyläraitilla ja tutustutaan kirkonkylän rakennuskulttuuriin. Oppaana toimii Ritva Engblom.

Kierros lähtee kirkkoaukiolta, Helsingin pitäjän kirkon portilta klo 17.15. Lippujen myynti alkaa klo 17.00, liput 5 €/henkilö, alle 7-vuotiaat maksutta. Tervetuloa!

Jatkossa viittomakielisiä opastuksia on mahdollista tilata ryhmille ympäri vuoden.
Lue lisää >>

Lisätty 23.8.2010

Vantaan kaupunginmuseo jatkoi tänä kesänä Vantaan Länsisalmen, Gubbackan keskiaikaisen kylätontin arkeologisia tutkimuksia. Vantaa-Seura tarjosi yhteistyössä Vantaan kaupunginmuseon kanssa yleisölle mahdollisuuden päästä osallistumaan kaivauksille yhden viikon aikana. Innokkaat yleisökaivajat jaksoivat puurtaa helteistä huolimatta ja löytöjäkin tehtiin.

Tutkimukset Gubbackassa jatkuivat aina elokuun puoleenväliin saakka. Uusista tutkimustuloksista saadaan kuulla mm. valtakunnallisten arkeologianpäivien yhteydessä Vantaan kaupunginmuseolla pidettävässä luennossa Keskiaikainen silta 5.9.2010 klo 14.

Lue lisää Museoviraston sivuilta >>

Lisätty 19.8.2010

Kierroksella kuultiin Helsingin pitäjän kirkon historiasta sekä uusista tutkimuksista kirkon iästä, tutustuttiin hautausmaan muistomerkkeihin, kierrettiin Kyläraitilla ja tutustuttiin kirkonkylän rakennuskulttuuriin. Kierroksella oli mukana 13 henkeä.

Myllyillassa meitä viihdytti Rekolan Sekakuoro johtajanaan Jori Männistö, yhteislauluina laulettiin Reino Helismaata ja Junnu Vainiota. Arvat tekivät jälleen kauppaansa niin hyvin, että voittoja lisättiin parilla kirjalla. Tällä kertaa päävoittona ollut Paul Envaldsin voipytty lähti Tikkurilaan ja kaksi kirjoista samaan perheeseen iltalukemisiksi nuoremmalle polvelle.

Sää suosi aamupäivän sateista huolimatta ja väkeä kerääntyi paikalle noin 140 henkeä. Nyt jännitämmekin ensi viikolla vietettävää kesän viimeistä myllyiltaa: saammeko täyden suoran sateettomia myllyiltoja?

Lisätty 19.8.2010

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Joensuussa toivat kaupungin katukuvaan tapahtuman julisteiden ja paikallisten kotiseutuyhdistysten esittelypisteiden lisäksi satoja vihreät kassit olallaan kulkevia kotiseutuaktiiveja. Vantaa-Seurasta kotiseutupäiville osallistui vs. toiminnanjohtaja Susanna Eklund.

Virallinen ohjelma ja keskustelunaiheita

Päivien virallisissa avajaisissa Joensuun torilla puhuivat mm. Kotiseutuliiton hallituksen pj Heikki Kukkonen sekä Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Myller. Avajaisten musiikkipuolesta vastasivat Kansantanssiyhtye Motora ja kansanmusiikkiorkesteri Triihvo.

Päivillä puhuttiin rajoista ja takamaista Kahden Karjalan rajalla -teeman mukaisesti. Takamailla? -seminaarissa puhuivat professorit Ari Lehtinen, Maria Lähteenmäki ja Seppo Knuuttila sekä erikoistutkija Tuulikki Kurki.

Kotiseutupäivillä pohdittiin myös kotiseudun ja kotiseututyön luonnetta – Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Lassi Saressalon vetämissä keskustelukammareissa perjantaina nostettiin esiin monia hyviä kysymyksiä, mm. onko kotiseutu paikka vai mielentila? Onko kotiseututyö vain iäkkäiden juttu? Kuinka kauan tietyssä paikassa on asuttava ennenkuin siitä tulee oma kotiseutu? Miksei kotiseutuyhdistysten toiminnassa ole mukana enempää maahanmuuttajia tai nuoria?

Kotiseutuliiton vuosikokouksen yhteydessä palkittiin useita kotiseututyössä ansioituneita henkilöitä, sekä erityisen onnistuneita kotiseututekoja useassa kategoriassa: vuoden kotiseutupolkuna palkittiin Ämmässaaren ´Kotiseutukävelyllä Suomussalmella´, vuoden kotiseututekona Matti Ylitepsan elämäntyö ruijansuomalaisen musiikkiperinteen tallentamiseksi. Vuoden kaupunginosa -palkinnon sai Helsingin Roihuvuori. Varsinaisessa vuosikokouksessa käytiin läpi Kotiseutuliiton vuoden 2009 toimintakertomus ja toimintasuunnitelma vuodelle 2010 sekä valittiin uudet valtuuston jäsenet erovuoroisten tilalle. Suurin osa erovuoroisista jatkoi – uusina jäseninä valittiin Kymenlaakson edustajaksi rehtori Erkki Sillanpää Kouvolasta sekä Pohjanmaan edustajaksi kotiseutuneuvos Esko Luoma Laihialta.

Kotiseutupäivien pääjuhla ja juhlaillallinen oli järjestetty Joensuu-areenalla. Herkullisen juhlamenyyn ohella ohjelmaan kuului juhlapuheita, runollinen tuokio lausuntataiteilija Anna-Liisa Alangon seurassa, Joensuun kaupunginorkesterin soittamaa musiikkia sekä kotiseutuväen iloista rupattelua. Kaupunginorkesterin säestämä Ilkka Alanko suorastaan villitsi yleisön esittämällään kappaleella ”Pohjois-Karjala”!

Himmetä ei muistot koskaan saa

Lauantaina vuorossa olivat päivä- ja puolipäiväretket lähialueille. Oma edustajamme lähti ”Himmetä ei muistot koskaan saa”-retkelle Ilomantsiin, missä tutustuttiin talvi- ja jatkosodan aikaisiin taistelumaastoihin. Retken oppaana toimi Ilomantsi-Seura ry:n Kaarlo Nygren, jolla riitti vauhdikkaita sotatarinoita vaikka millä mitalla. Tarinoita tukivat muistomerkkien lisäksi kartat ja Ilomantsin sotahistoriallisen työryhmän ennallistamat korsut, sirpalesuojat ja juoksuhaudat taistelupaikoilla. Nuorempikin polvi pystyi retkellä hahmottamaan taistelujen kulkua ja saamaan käsityksen, millaista sotiminen juuri kyseisissä paikoissa oli. Kevyt kenttälounas tarjottiin Öykkösenvaaran tykkiasemalla.

Retken aikana kävimme myös Suomen ja EU:n itäisimmällä pisteellä, missä retkeläiset saivat annoksen leikattua konjakkia, kuten osasto Raappana aikoinaan sai ”palkkioksi niistä rasituksista, joita 9300:n joukot joutuivat mottitaisteluiden aikana kestämään”.

Kuva Ilomantsin sotahistoria on vasta viime vuosina alkanut tarkentua, kun aiemmin tiukasti vaietuista tapahtumista on ryhdytty puhumaan. Ilomantsin sotahistoriallinen työryhmä on laatinut taistelupaikoista reittikartan ja opaslehtisen, jonka avulla on mahdollista tutustua alueen historiaan omatoimisestikin.

Lisätietoa Ilomantsi sodassa -sivustolta >>

Rajan yli Valamoon

Kermana kakun päällä kotiseutuväellä oli mahdollisuus lähteä valtakunnan rajan yli tutustumaan Sortavalaan ja Vanhaan Valamon luostariin. Retkelle lähdettiin aamutuimaan ja rajamuodollisuuksien jälkeen bussi ajoi Sortavalan satamaan, josta matka jatkui Laatokkaa pitkin kantosiipialuksella Valamon luostariin. Luostarissa tutustuttiin paikallisen oppaan johdolla pääkirkkoon, Ylösnousemuksen ja Getsemanen skiittoihin sekä Öljymäen näköalapaikkaan. Lounas syötiin luostarin ruokalassa. Valamosta palasimme Sortavalaan, missä teimme kaupunkikiertoajelun ennen rajalle suuntaamista.

Iltahämärä rajalla oli tunnelmaltaan merkillinen: laskeva aurinko hehkui punaisena taivasta peittävän savusumun takaa.

Valamon luostarin kotisivut

Lisätty 10.8.2010