Vantaa-Seura

Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry

Uutiset

Tarjoamme kesätyötä kahdelle nuorelle

Kesällä 2019 Vantaa-Seura pystyi tarjoamaan kesätyöpaikan kolmelle nuorelle. Kuvassa nuoret työssä Myllyillassa. Kuva: Riina Koivisto.

Vantaa-Seura tarjoaa kesätyötä kahdelle nuorelle omien tapahtumiensa parissa sekä somelähettiläänä! Haemme nuoria avustamaan kesäisissä tapahtumissamme, kuten kulttuuri- ja historiakävelyillä, Myllyilloissa ja Helsingan keskiaikapäivässä.

Kesäapulaiset avustavat tapahtumien järjestelyissä ennen ja jälkeen tapahtumien sekä niiden aikana. Työtehtäviä ovat mm. asiakaspalvelutehtävät, pienet kirjoitustehtävät, valokuvaus sekä somelähettiläänä toimiminen.


Voimme tarjota erilaisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä sekä työympäristöjä vantaalaisten kesätapahtumien ja historian ytimessä. Kesäapulainen on työssään tekemisissä eri-ikäisten, myös lasten kanssa.


Jos olet 15–17-vuotias, reipas ja ennakkoluuloton, taitava somen käyttäjä ja katsot soveltuvasi yllä mainittuihin tehtäviin, hae meille töihin! Katsomme eduksi kokemuksen lasten kanssa toimimisesta, kiinnostuksen kirjoittamiseen sekä hyvät some-taidot.

Kesätyö jakautuu usealle päivälle pitkin kesää, 2.6.–14.8. väliselle ajanjaksolle. Työt ovat pääosin iltaisin ja kokonaisuudessaan tarjoamme työtä 2 viikon ajaksi. Palkka on 400 €. Tarkemmat työpäivät sovitaan työntekijän kanssa. Työn kohde vaihtelee ja riippuu tapahtumapaikasta.

Koronavirus ja viranomaisten antamat säädökset voivat vielä muuttaa työtapoja ja työn kohdetta.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 18.4.2021 mennessä osoitteeseen riina.koivisto@vantaaseura.fi. Liitä mukaan myös ansioluettelosi. Ilmoitamme hakijoille valinnasta huhtikuun lopulla. Lisätietoja antaa Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto, puh. 050 443 4040 tai riina.koivisto (at) vantaaseura.fi.


Kesätyöpaikat mahdollistaa Kesäduuni OP Helsingin piikkiin -kampanja.

Helsingan keskiaikapäivään tarvitaan vapaaehtoisia

Helsingan keskiaikapäivää vietetään lauantaina 14.8., satoi tai paistoi, jylläsi korona tai ei. Tapahtuman suunnittelu on vauhdissa, mutta siihen vaikuttaa epävarma koronavirustilanne.

Tapahtuman toteutuksessa on vahva rooli vapaaehtoistyöntekijöillä. Tarjolla on erilaisia tehtäviä elävöittämisestä lettujen paistoon ja lehtisten jakamisesta siivoukseen. Päätä sinä tai anna meidän keksiä!

Järjestämme vapaaehtoisten ensimmäisen tapaamisen etäyhteydellä Teamsissa ke 7.4. klo 17.30. Tutustumme toisiimme ja keskustelemme tulevasta tapahtumasta sekä vapaaehtoisten tehtävistä. Toivotamme sinut lämpimästi mukaan joukkoomme, sinua tarvitaan! Olethan yhteydessä riina.koivisto at vantaaseura.fi, mikäli haluat mukaan. Ilmoittautumisen yhteydessä saat osallistumislinkin.

Kevätkokous ja kivikausi-luento etäyhteydellä

Yhdistyksen syyskokous järjestettiin joulukuussa 2020 etäyhteydellä. Kuvassa puheenjohtaja Andreas Koivisto on esittelemässä kirjaa Helsingin pitäjä – Vantaa 2021. Kuva: Riina Koivisto.

Vantaa-Seuran sääntömääräinen kevätkokous järjestetään maanantaina 29.3.2021 kello 19.00 Övre Nybackassa tai etäyhteydellä Microsoft Teams-alustalla. Kokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös sekä toimintakertomus vuodelta 2020. Kokouksessa päätetään myös Vantaa-Seuran strategiatyöstä. 

Vallitsevien koronarajoitusten myötä voimme ottaa Övre Nybackaan maksimissaan 6 henkilöä. Suosittelemme lämpimästi osallistumaan kokoukseen etäyhteydellä.

Ennen kokousta, klo 18.00, on mahdollista kuulla Andreas Koiviston etäluento Vantaan kivikaudesta.

Luennolla keskitytään Jokiniemen-Maarinkunnaan runsaasti tutkittuun alueeseen, mutta esihistoriaa peilataan myös muualle Vantaalle ja koko Suomeen.

Kaikkien kokoukseen ja/tai luennolle osallistujien tulee ilmoittautua riina.koivisto (at) vantaaseura.fi 25.3. mennessä. Lähetämme osallistumislinkin etukäteen.

Luentoon voit virittäytyä tutustumalla yhdistyksen uuteen vuosikirjaan Helsingin pitäjä – Vantaa 2021, onhan kirjan teemana kivikausi. Jos sinulta puuttuu kirja, niin tilaa meiltä! Kirjan jäsenhinta on 20 €, muille 25 €. Lähetyksiin lisätään postikulut 5,90 €. Tilaat kätevimmin olemalla yhteydessä Riinaan.

Lämpimästi tervetuloa mukaan kokoukseen ja luennolle!

Helsingan keskiaikapäivän myyjähaku on avattu

Helsingan keskiaikapäivä on pääkaupunkiseudun suurin ja hyvästä tunnelmastaan tunnettu keskiaikatapahtuma. Tapahtuma järjestetään jälleen 14.8.2021 klo 11–18 aidossa keskiaikaisessa miljöössä Helsingin pitäjän kirkonkylässä Vantaalla. Haemme ohjelmallisille keskiaikamarkkinoille kauppiaita sekä ruokamyyjiä.

Helsingan keskiaikapäivässä kauppa käy! Kuva: Timo Martola 2017.

Vaadimme myyjiltä omaa keskiaikakojua tarvittavine kalusteineen sekä keskiaikaistyylistä pukeutumista. Myytävien tuotteiden on sovittava tapahtuman keskiaikateemaan. Ruokamyyjien tulee itse huolehtia tarvittavista luvista. Kaikkien myyjien on vietävä roskat mukanaan tai niille osoitettuun paikkaan.

Mikäli haluat olla mukana tekemässä seuraavaa Helsingan keskiaikapäivää, lähetä meille sähköpostitse vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot itsestäsi ja/tai yrityksestäsi, tuotteistasi ja kuinka keskiaika näkyy myyntipisteelläsi. Liitä mukaan kuvia tuotteistasi ja kojustasi. Muistathan liittää mukaan täydelliset yhteystietosi: osoite, puhelinnumero, toimiva sähköpostiosoite sekä mahdollisen yrityksesi y-tunnus.

Myyjät voivat halutessaan järjestää tuotteisiin liittyviä esittelyitä tai elävöittää tapahtumaa pienellä ohjelmanumerolla omalla myyntipisteellään tai sen läheisyydessä.

Myyjäpaikkojen hinnat ovat seuraavat:

Normaali myyjäpaikka 3 x 3 m, 70 €

Suuri myyjäpaikka max. 5 x 5 m, 100 €

Ruokamyyjän paikka (koko sovittavissa) 250 €

Lähetä vapaamuotoinen hakemusesi 30.4. mennessä osoitteeseen info@vantaaseura.fi.

Tapahtuma-alue on rajallinen ja joudumme tekemään valintaa myyjien suhteen. Muistathan vastata kaikkiin hakemuksen kysymyksiin. Ilmoitamme myyjille valinnasta toukokuussa. Tervetuloa mukaan!

Koronapandemia saattaa vaikuttaa tapahtuman järjestämiseen. On mahdollista, että emme voi järjestää markkinoita ja tapahtumaa aiotulla tavalla. Markkinapaikkamaksut laskutetaan touko-kesäkuussa. Mikäli järjestäjä joutuu perumaan tapahtuman kokonaan koronapandemian takia, palautamme maksut. Emme palauta maksua, mikäli markkinoille hyväksytty myyjä peruu tulonsa 15.6. jälkeen.

Helsingan keskiaikapäivässä ohjelma ja markkinat limittyvät yhteen. Kuva: Riina Koivisto 2019.

Tänä vuonna Vantaa-Seura täyttää 60 vuotta

Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys syntyi vuonna 1961 maalaiskunnan historian murroskohdassa. Ajatus ja tarve kotiseutumuseon perustamisesta toimi lähtölaukauksena kotiseutuyhdistyksen perustamiselle. Vantaa-Seura täyttää pyöreät 60 vuotta vuonna 2021.

Museohanke synnytti yhdistyksen

Kasvavassa kunnassa tuli ajankohtaiseksi museon perustaminen. Helsingin maalaiskunnan sivistystyölautakunnan puheenjohtaja Tauno Markkula kutsui kiinnostuneita kuntalaisia 20.11.1960 kunnantalon ravintolaan keskustelemaan kotiseutumuseosta. Asia innosti, sillä paikalle saapui lähes 30 kiinnostunutta henkilöä.

Kokouksessa kunnanvaltuutettu Oskar Liljestrand ehdotti, että kotiseutumuseota koskevat toimenpiteet annettaisiin Helsinge-Tusby Ungdomsförbundille (HTU), koska järjestö oli jo tehnyt museota koskevia järjestelyjä. HTU oli kerännyt ja tallentanut vanhoja esineitä Herttoniemen kartanoon. Museon sijoituspaikaksi ehdotettiin Kirkonkylässä sijaitsevaa viljamakasiinia.

Tarkastaja Niilo Sjögren puolestaan ehdotti, että museoasiaa edistämään perustettaisiin kotiseutu- ja museoyhdistys. Museo toimisi säätiöpohjalta ja kunta olisi edustettuna hallituksessa.

Uusia ehdotuksia ei tullut, joten kokous valitsi toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella sääntöehdotus kotiseutu- ja museoyhdistykselle. Seuraavassa kokouksessa tammikuussa 1961 otettiin vielä aikalisä, koska paikalla ei ollut riittävästi eri tahojen edustajia.

Vihdoin, lokakuussa 1961, kaikki oli valmista uutta yhdistystä varten. 15.10.1961 kokoonnuttiin jälleen kunnantalon ravintolaan sivistystyölautakunnan aloitteesta. Mallisäännöt oli saatu Suomen Kotiseutuliitolta ja kokousväki perusti yhdistyksen nimeltä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys – Helsinge hembygds- och museiförening r.y.

Yhdistyksen ensimmäiset säännöt painettiin vihkoseksi. Kuva: Vantaa-Seuran arkisto.

Menneisyyden tallentaja ja luontoarvojen puolustaja

Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli muun muassa tallentaa pitäjän menneisyyttä, suojella toimialueen luontoa, kulttuurimuistoja ja herättää harrastusta seudun entisyyttä ja erikoisluonnetta kohtaan. Tarkoitusta tuli toteuttaa toimeenpanemalla pitäjälle ominaisten historiallisten ja kansatieteellisten ilmiöiden tutkimusta ja järjestämällä niitä koskeva aineisto seudun menneisyyttä kuvastavaksi museoksi. Lisäksi tuli järjestää asiaa koskevia esitelmätilaisuuksia, retkiä, kotiseutujuhlia sekä julkaista kirjoituksia.

Yhdistys syntyi vahvasti kunnan tukemana myötävaikuttamaan kotiseutumuseon perustamista. Nimestään huolimatta yhdistyksestä ei kuitenkaan koskaan tullut museoyhdistystä. Kotiseutumuseo syntyi Kirkonkylän toiseen viljamakasiiniin HTU:n voimin jo vuonna 1963. Kotiseutuyhdistys suuntasi voimavaransa alusta alkaen muihin kotiseututyön muotoihin.

Kotiseutumuseo perustettiin kuvassa näkyvään taaempaan viljamakasiiniin, Helsingin pitäjän kirkonkylään. Museo on yhä toiminnassa. Kuva: Riina Koivisto 2020.

Kotiseutuyhdistyksestä Vantaa-Seuraan

Yhdistys on historiansa aikana vaihtanut nimeään kaksi kertaa. Museotoiminta jäi heti alkumetreillä pois yhdistyksen toiminnasta, mutta vasta vuonna 1983 museo-sana tiputettiin yhdistyksen nimestä.

Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala 1972 ja Vantaan kaupunki vuonna 1974. Moni kaupunkilainen koki vieraaksi yhdistyksen, jonka nimessä kuului vanhanaikaisesti pitäjä. Vuonna 2006 yhdistyksen nimi muutettiin Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistyksestä Vantaa-Seuraksi. Nimenmuutos kannatti ja sen jälkeen yhdistyksen jäsenmäärä lähti reippaaseen nousuun.

Yhdistyksen alkuvaiheessa sen toimintasektori oli hyvin laaja ja se käsitti usean kunnallisen lautakunnan toimet. Onneksi kaupunki on jo pitkään vastannut monista aikoinaan yhdistyksen toimikenttään kuuluneista tehtävistä.

On jotain, mikä ei ole 60 vuodessa muuttunut. Vantaalle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita, joille uusi kotiseutu on vieras. Yhdistyksen tärkeä tehtävä onkin Vantaan historian, nykyisyyden ja erityispiirteiden esillä pitäminen. Vantaa-Seuran tärkeä tehtävä on myös paikalliseen kulttuuriperintöön liittyvien kannanottojen tekeminen. Toiminnallaan Vantaa-Seura haluaa olla aktiivisesti mukana kohottamassa vantaalaisten positiivista kotiseutuidentiteettiä.

Yhdistyksen ensimmäinen retki tehtiin 1964 Lounais-Hämeeseen. Kuvassa retkeläisiä Urjalan kotiseutumuseon edustalla. Vas. Vilho A. Pesola, rouva Liesmaa, Eino Mäkinen, Niilo Sjögren, Raimo Palonen ja Veikko Jussila. Kevätretket kuuluvat yhä tänä päivänä yhdistyksen ohjelmaan. Kuva: Lauri Leppäsen yksityisarkisto.

Yhdistykselle tärkeitä toimia on helpointa edistää tilaisuuksissa, kohtaamisissa, mutta myös yhdistyksen vuosikirjan Helsingin pitäjä – Vantaa kautta. Olemmekin erityisen ylpeitä vuosikirjasta. Ensimmäinen Helsingin pitäjä -niminen lehtinen julkaistiin jo yhdistyksen alkutaipaleella, vuonna 1963. Lehtinen muuttui kirjaksi ja on ilmestynyt vuodesta 1980 alkaen vuosikirjana. Nyt suunnittelemme jo 54. kirjaa, jonka on määrä ilmestyä syksyllä 2021.

Yhdistyksen 60-vuotisjuhlavuotta varjostaa koronavirustilanne. Toimintamme selkärankana ovat olleet erilaiset kohtaamiset, jotka eivät ole ainakaan vielä alkuvuodesta 2021 sallittuja. Juhlavuoden ohjelmana tulemme tarjoamaan mielenkiintoisen blogisarjan sekä nostamme Facebookiin kuvia yhdistyksen 60-vuotisen taipaleen varrelta. Tämän vuoden aikana tuotamme myös eMuseo-mobiilireittejä. Kesäksi on suunnitteilla ulkoilmaopastuksia ja Helsingan keskiaikapäivätapahtuma. Lokakuussa toivomme voivamme juhlistaa 60-vuotista yhdistystä muun muassa historiaseminaarin merkeissä.

Hyvää alkanutta uutta vuotta, Vantaa-Seuran juhlavuotta!

Yhdistyksen historiakatsauksessa on käytetty lähteenä teosta ”Rakkaudesta pitäjään. Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry 1961–2011” (toim. Jukka Hako) sekä Jukka Hakon kirjoitusta ”Vantaa-Seura syntyi kaupungin historian murroskohdassa”. Artikkeli on julkaistu teoksessa Helsingin pitäjä – Helsinge 2012.

Jukka Hakosta kotiseutuneuvos ja Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen

Tasavallan presidentti on myöntänyt kotiseutuneuvoksen arvonimen Jukka Hakolle. Arvonimen lisäksi Hako on vastikään nimetty Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäseneksi.

Jukka hako on pitkän linjan kotiseututoimija, joka toimi peräti 33 vuoden ajan Vantaa-Seuran puheenjohtajana, vuoteen 2012 saakka. Hako on kirjoittanut, toimittanut ja osittain myös kustantanut häkellyttävän määrän kotiseutu- ja historia-aiheista kirjallisuutta. Hako on yhteiskunnallisesti aktiivinen vantaalainen ja nykyään Vantaa50-historiahankkeen toimituskunnan asiantuntijajäsen.

Jukka Hako kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi vuosikirjan 50-vuotisjuhlaseminaarissa vuonna 2018. Vas. Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto, Jukka Hako, toiminnanjohtaja Riina Koivisto, kulttuurituottaja Karoliina Junno-Huikari sekä johtokunnan jäsen Matti Hilli. Kuva: Tanja Suokivi.

Soitimme Jukalle ja kyselimme hänen kuulumisiaan sekä tuntemuksiaan. Puhelimeen vastaa Seutulassa tyytyväiseltä kuulostava Jukka Hako.

Hako on tapansa mukaan hyvin vaatimaton, kun kysymme mitä kotiseutuneuvoksen arvonimi merkitsee.

  •  Vaikka arvonimi on henkilökohtainen, on tämä tunnustus ja kunnioitus koko vantaalaiselle kotiseututyölle, vakuuttaa Hako.

Hän näkee tunnustuksessa myös vahvan jatkumon edesmenneen kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen tekemälle ansiokkaalle työlle kotiseudun eteen.

  • Helposti syntyy ajatus siitä, ettei Vantaalla ole oma tarinaa. Täältä löytyy kuitenkin kivikautta, keskiaikaa ja ja urbaanisti sykkivää kaupunkia. Vantaalla voi nähdä suomalaisen yhteiskunnan maiseman ja kehityksen tutustumalla luontoon ja kulttuuriin. Tässä toimintaympäristössä on ollut tilaa rakentaa Vantaan tarinaa ja olen itse saanut olla siinä mukana. Tämä on tunnustus koko sille työlle, jatkaa tuore kotiseutuneuvos.

Hako päätyi yhdistyksen puheenjohtajaksi harvinaisen nuorena. Tarina Jukan päätymisestä kotiseutuyhdistykseen on kuulemisen arvoinen.

  • Se oli osittain sattumusta ja kotiseutuyhdistykseen minut johdatti työ toimittajana sekä yhdistyksen vuosikirja.

Nuorena historian opiskelijana Hako päätyi paikallislehteen toimittajaksi. Hän teki lehteen historiajuttuja ja alkoi kiinnostua yhä enemmän kotiseutunsa historiasta. Lehden toimituksessa oli sittemmin mukana myös Leila Lehtiranta, joka oli ajautunut Lauri Leppäsen kanssa tekemään yhdistyksen kirjaa Helsingin pitäjä.

Mainittakoon, että tuossa vaiheessa yhdistyksen tuleva vuosikirja oli enemmänkin lehtinen. Hako päätyi kirjoittamaan lehtiseen ensimmäisen artikkelinsa ja ajautui mukaan myös kirjan kustannusneuvotteluihin. Sitä kautta Hako ja Leppänen tutustuivat. Pian Leppänen kysyi, voisiko Hako asettua hänen tilalleen ehdolle yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hako myöntyi ja pian hänestä tuli yhdistyksen puheenjohtaja vain 24-vuotiaana.

Pitkän puheenjohtajakautensa aikana Hako ehti nähdä yhdistyksen ja toimintaympäristön muuttuvan. Hakon tullessa puheenjohtajaksi julkaisutoiminta oli käynnistetty ja yhdistyksen pyörityksestä vastasivat lähinnä pitkäaikaiset järjestöaktiivit. Toiminnassa oli haasteita.

  • Yhdistys oli hyvin Tikkurila-keskeinen, se ei ollut nimensä puolesta vetovoimainen ja jäsenmäärä oli pysähdyksissä, muistelee Hako.

Vuosikymmenten aikana on ehtinyt tapahtua paljon ja yhdistys on jo pitkään tehnyt tunnustettua työtä kotiseudun hyväksi. Yhdistyksen nimi on muuttunut kahteenkin kertaan, viimeiseksi Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistyksestä Vantaa-Seuraksi.

  • Yhdistyksestä on tullut aidosti koko kaupungin yhdistys ja sen julkaisutoiminta on arvostettu ja laaja. On ollut hienoa saada olla mukana kehityksessä, tiivistää Hako.
Jukka Hako toimii yhä Vantaa-Seuran oppaana. Syysretkeläiset tutustumassa Vantaan uuteen rakennuskulttuuriin Hakon johdolla syksyllä 2018. Kuva: Riina Koivisto.

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen

Meillä on kerrottavanamme myös toinen hyvä uutinen. Jukka Hako on valittu Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäseneksi.

Kotiseutuliiton hallituspaikkaa Hako pitää miellyttävänä yllätyksenä sekä haasteena. Hänestä on tärkeää saada liiton ja kotiseutuliikkeen toimintaan mukaan myös muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat henkilöt.

  • Kaikilla meillä on kotiseutu ja kotiseutu ei ole vain joidenkin oma. Kotiseututyön muodot ovat moninaiset ja parasta olisi, kun löytäisimme persoonallisia tapoja toimia, toteaa Hako.

Vantaa-Seura haluaa esittää lämpimät onnittelut kunniajäsenelleen Jukalle ansaitusta arvonimestä sekä tärkeästä luottamustehtävästä!

Suomen Kotiseutuliiton tiedotteen hallituksen kokoonpanon voit lukea täältä: https://kotiseutuliitto.fi/sampo-suihko-jatkaa-kotiseutuliiton-hallituksen-puheenjohtajana/