Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys syntyi vuonna 1961 maalaiskunnan historian murroskohdassa. Ajatus ja tarve kotiseutumuseon perustamisesta toimi lähtölaukauksena kotiseutuyhdistyksen perustamiselle. Vantaa-Seura täyttää pyöreät 60 vuotta vuonna 2021.
Museohanke synnytti yhdistyksen
Kasvavassa kunnassa tuli ajankohtaiseksi museon perustaminen. Helsingin maalaiskunnan sivistystyölautakunnan puheenjohtaja Tauno Markkula kutsui kiinnostuneita kuntalaisia 20.11.1960 kunnantalon ravintolaan keskustelemaan kotiseutumuseosta. Asia innosti, sillä paikalle saapui lähes 30 kiinnostunutta henkilöä.
Kokouksessa kunnanvaltuutettu Oskar Liljestrand ehdotti, että kotiseutumuseota koskevat toimenpiteet annettaisiin Helsinge-Tusby Ungdomsförbundille (HTU), koska järjestö oli jo tehnyt museota koskevia järjestelyjä. HTU oli kerännyt ja tallentanut vanhoja esineitä Herttoniemen kartanoon. Museon sijoituspaikaksi ehdotettiin Kirkonkylässä sijaitsevaa viljamakasiinia.
Tarkastaja Niilo Sjögren puolestaan ehdotti, että museoasiaa edistämään perustettaisiin kotiseutu- ja museoyhdistys. Museo toimisi säätiöpohjalta ja kunta olisi edustettuna hallituksessa.
Uusia ehdotuksia ei tullut, joten kokous valitsi toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella sääntöehdotus kotiseutu- ja museoyhdistykselle. Seuraavassa kokouksessa tammikuussa 1961 otettiin vielä aikalisä, koska paikalla ei ollut riittävästi eri tahojen edustajia.
Vihdoin, lokakuussa 1961, kaikki oli valmista uutta yhdistystä varten. 15.10.1961 kokoonnuttiin jälleen kunnantalon ravintolaan sivistystyölautakunnan aloitteesta. Mallisäännöt oli saatu Suomen Kotiseutuliitolta ja kokousväki perusti yhdistyksen nimeltä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys – Helsinge hembygds- och museiförening r.y.
Menneisyyden tallentaja ja luontoarvojen puolustaja
Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli muun muassa tallentaa pitäjän menneisyyttä, suojella toimialueen luontoa, kulttuurimuistoja ja herättää harrastusta seudun entisyyttä ja erikoisluonnetta kohtaan. Tarkoitusta tuli toteuttaa toimeenpanemalla pitäjälle ominaisten historiallisten ja kansatieteellisten ilmiöiden tutkimusta ja järjestämällä niitä koskeva aineisto seudun menneisyyttä kuvastavaksi museoksi. Lisäksi tuli järjestää asiaa koskevia esitelmätilaisuuksia, retkiä, kotiseutujuhlia sekä julkaista kirjoituksia.
Yhdistys syntyi vahvasti kunnan tukemana myötävaikuttamaan kotiseutumuseon perustamista. Nimestään huolimatta yhdistyksestä ei kuitenkaan koskaan tullut museoyhdistystä. Kotiseutumuseo syntyi Kirkonkylän toiseen viljamakasiiniin HTU:n voimin jo vuonna 1963. Kotiseutuyhdistys suuntasi voimavaransa alusta alkaen muihin kotiseututyön muotoihin.
Kotiseutuyhdistyksestä Vantaa-Seuraan
Yhdistys on historiansa aikana vaihtanut nimeään kaksi kertaa. Museotoiminta jäi heti alkumetreillä pois yhdistyksen toiminnasta, mutta vasta vuonna 1983 museo-sana tiputettiin yhdistyksen nimestä.
Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala 1972 ja Vantaan kaupunki vuonna 1974. Moni kaupunkilainen koki vieraaksi yhdistyksen, jonka nimessä kuului vanhanaikaisesti pitäjä. Vuonna 2006 yhdistyksen nimi muutettiin Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistyksestä Vantaa-Seuraksi. Nimenmuutos kannatti ja sen jälkeen yhdistyksen jäsenmäärä lähti reippaaseen nousuun.
Yhdistyksen alkuvaiheessa sen toimintasektori oli hyvin laaja ja se käsitti usean kunnallisen lautakunnan toimet. Onneksi kaupunki on jo pitkään vastannut monista aikoinaan yhdistyksen toimikenttään kuuluneista tehtävistä.
On jotain, mikä ei ole 60 vuodessa muuttunut. Vantaalle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita, joille uusi kotiseutu on vieras. Yhdistyksen tärkeä tehtävä onkin Vantaan historian, nykyisyyden ja erityispiirteiden esillä pitäminen. Vantaa-Seuran tärkeä tehtävä on myös paikalliseen kulttuuriperintöön liittyvien kannanottojen tekeminen. Toiminnallaan Vantaa-Seura haluaa olla aktiivisesti mukana kohottamassa vantaalaisten positiivista kotiseutuidentiteettiä.
Yhdistykselle tärkeitä toimia on helpointa edistää tilaisuuksissa, kohtaamisissa, mutta myös yhdistyksen vuosikirjan Helsingin pitäjä – Vantaa kautta. Olemmekin erityisen ylpeitä vuosikirjasta. Ensimmäinen Helsingin pitäjä -niminen lehtinen julkaistiin jo yhdistyksen alkutaipaleella, vuonna 1963. Lehtinen muuttui kirjaksi ja on ilmestynyt vuodesta 1980 alkaen vuosikirjana. Nyt suunnittelemme jo 54. kirjaa, jonka on määrä ilmestyä syksyllä 2021.
Yhdistyksen 60-vuotisjuhlavuotta varjostaa koronavirustilanne. Toimintamme selkärankana ovat olleet erilaiset kohtaamiset, jotka eivät ole ainakaan vielä alkuvuodesta 2021 sallittuja. Juhlavuoden ohjelmana tulemme tarjoamaan mielenkiintoisen blogisarjan sekä nostamme Facebookiin kuvia yhdistyksen 60-vuotisen taipaleen varrelta. Tämän vuoden aikana tuotamme myös eMuseo-mobiilireittejä. Kesäksi on suunnitteilla ulkoilmaopastuksia ja Helsingan keskiaikapäivätapahtuma. Lokakuussa toivomme voivamme juhlistaa 60-vuotista yhdistystä muun muassa historiaseminaarin merkeissä.
Hyvää alkanutta uutta vuotta, Vantaa-Seuran juhlavuotta!
Yhdistyksen historiakatsauksessa on käytetty lähteenä teosta ”Rakkaudesta pitäjään. Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry 1961–2011” (toim. Jukka Hako) sekä Jukka Hakon kirjoitusta ”Vantaa-Seura syntyi kaupungin historian murroskohdassa”. Artikkeli on julkaistu teoksessa Helsingin pitäjä – Helsinge 2012.