Valtakunnalliset kotiseutupäivät Joensuussa toivat kaupungin katukuvaan tapahtuman julisteiden ja paikallisten kotiseutuyhdistysten esittelypisteiden lisäksi satoja vihreät kassit olallaan kulkevia kotiseutuaktiiveja. Vantaa-Seurasta kotiseutupäiville osallistui vs. toiminnanjohtaja Susanna Eklund.
Virallinen ohjelma ja keskustelunaiheita
Päivien virallisissa avajaisissa Joensuun torilla puhuivat mm. Kotiseutuliiton hallituksen pj Heikki Kukkonen sekä Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Myller. Avajaisten musiikkipuolesta vastasivat Kansantanssiyhtye Motora ja kansanmusiikkiorkesteri Triihvo.
Päivillä puhuttiin rajoista ja takamaista Kahden Karjalan rajalla -teeman mukaisesti. Takamailla? -seminaarissa puhuivat professorit Ari Lehtinen, Maria Lähteenmäki ja Seppo Knuuttila sekä erikoistutkija Tuulikki Kurki.
Kotiseutupäivillä pohdittiin myös kotiseudun ja kotiseututyön luonnetta – Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Lassi Saressalon vetämissä keskustelukammareissa perjantaina nostettiin esiin monia hyviä kysymyksiä, mm. onko kotiseutu paikka vai mielentila? Onko kotiseututyö vain iäkkäiden juttu? Kuinka kauan tietyssä paikassa on asuttava ennenkuin siitä tulee oma kotiseutu? Miksei kotiseutuyhdistysten toiminnassa ole mukana enempää maahanmuuttajia tai nuoria?
Kotiseutuliiton vuosikokouksen yhteydessä palkittiin useita kotiseututyössä ansioituneita henkilöitä, sekä erityisen onnistuneita kotiseututekoja useassa kategoriassa: vuoden kotiseutupolkuna palkittiin Ämmässaaren ´Kotiseutukävelyllä Suomussalmella´, vuoden kotiseututekona Matti Ylitepsan elämäntyö ruijansuomalaisen musiikkiperinteen tallentamiseksi. Vuoden kaupunginosa -palkinnon sai Helsingin Roihuvuori. Varsinaisessa vuosikokouksessa käytiin läpi Kotiseutuliiton vuoden 2009 toimintakertomus ja toimintasuunnitelma vuodelle 2010 sekä valittiin uudet valtuuston jäsenet erovuoroisten tilalle. Suurin osa erovuoroisista jatkoi – uusina jäseninä valittiin Kymenlaakson edustajaksi rehtori Erkki Sillanpää Kouvolasta sekä Pohjanmaan edustajaksi kotiseutuneuvos Esko Luoma Laihialta.
Kotiseutupäivien pääjuhla ja juhlaillallinen oli järjestetty Joensuu-areenalla. Herkullisen juhlamenyyn ohella ohjelmaan kuului juhlapuheita, runollinen tuokio lausuntataiteilija Anna-Liisa Alangon seurassa, Joensuun kaupunginorkesterin soittamaa musiikkia sekä kotiseutuväen iloista rupattelua. Kaupunginorkesterin säestämä Ilkka Alanko suorastaan villitsi yleisön esittämällään kappaleella ”Pohjois-Karjala”!
Himmetä ei muistot koskaan saa
Lauantaina vuorossa olivat päivä- ja puolipäiväretket lähialueille. Oma edustajamme lähti ”Himmetä ei muistot koskaan saa”-retkelle Ilomantsiin, missä tutustuttiin talvi- ja jatkosodan aikaisiin taistelumaastoihin. Retken oppaana toimi Ilomantsi-Seura ry:n Kaarlo Nygren, jolla riitti vauhdikkaita sotatarinoita vaikka millä mitalla. Tarinoita tukivat muistomerkkien lisäksi kartat ja Ilomantsin sotahistoriallisen työryhmän ennallistamat korsut, sirpalesuojat ja juoksuhaudat taistelupaikoilla. Nuorempikin polvi pystyi retkellä hahmottamaan taistelujen kulkua ja saamaan käsityksen, millaista sotiminen juuri kyseisissä paikoissa oli. Kevyt kenttälounas tarjottiin Öykkösenvaaran tykkiasemalla.
Retken aikana kävimme myös Suomen ja EU:n itäisimmällä pisteellä, missä retkeläiset saivat annoksen leikattua konjakkia, kuten osasto Raappana aikoinaan sai ”palkkioksi niistä rasituksista, joita 9300:n joukot joutuivat mottitaisteluiden aikana kestämään”.
Kuva Ilomantsin sotahistoria on vasta viime vuosina alkanut tarkentua, kun aiemmin tiukasti vaietuista tapahtumista on ryhdytty puhumaan. Ilomantsin sotahistoriallinen työryhmä on laatinut taistelupaikoista reittikartan ja opaslehtisen, jonka avulla on mahdollista tutustua alueen historiaan omatoimisestikin.
Lisätietoa Ilomantsi sodassa -sivustolta >>
Rajan yli Valamoon
Kermana kakun päällä kotiseutuväellä oli mahdollisuus lähteä valtakunnan rajan yli tutustumaan Sortavalaan ja Vanhaan Valamon luostariin. Retkelle lähdettiin aamutuimaan ja rajamuodollisuuksien jälkeen bussi ajoi Sortavalan satamaan, josta matka jatkui Laatokkaa pitkin kantosiipialuksella Valamon luostariin. Luostarissa tutustuttiin paikallisen oppaan johdolla pääkirkkoon, Ylösnousemuksen ja Getsemanen skiittoihin sekä Öljymäen näköalapaikkaan. Lounas syötiin luostarin ruokalassa. Valamosta palasimme Sortavalaan, missä teimme kaupunkikiertoajelun ennen rajalle suuntaamista.
Iltahämärä rajalla oli tunnelmaltaan merkillinen: laskeva aurinko hehkui punaisena taivasta peittävän savusumun takaa.
Lisätty 10.8.2010